Koko lauantai meni treenatessa. Aamulla lähdettiin Laukaaseen pentuagilityyn jonne ei sitten tullut ketään muita, mutta minä vahvana naisena raahasin maneesiin putken, kolme aitaa ja puolikkaat kepit  Jato on loistava! Ensin muutama toisto keppejä, palkkana kupissa nakkia. Alkaa tosissaan tajuamaan mitä pitää tehdä, että kupille pääsee. Tehtiin erilaisia hyppy-putki yhdistelmiä ja on se kyllä mainio poika, tehtiin myös pari välistävetoa ihan huvin vuoksi ja sehän osaa! Se tuntuu nauttivan tosi paljon agilitystä, ihana  Pitää varmaan enemmän alkaa palkata lentävällä lelulla, koska nyt Jato tykkää tulla käteen vähän väliä... Vielä tehtiin viitisen toistoa keppejä ja ai että poika osaa, hitaasti mutta varmasti  Talakin pääsi tekemään vähän juttuja ja vaikeita keppikulmia, ei mitään ongelmaa, se tuntuu tykkäävän mitä vaikeampi kulma! On ne kyllä ihania poikia

Pienen levon jälkeen lähdettiin iltapäivällä Hannan (www.elisanet.fi/nanajakit/TrainingTracks.htm) treeneihin. Treenattiin tällä kertaa hallissa ja hitsi miten kivaa treenata lämpimässä ilman toppavarusteita! Hajuja oli vaikka kuinka, mutta Tala varsinkin toimi erinomaisesti! Sen kanssa tehtiin voittajan seuraamisia, ruudusta poistulemisia, kaukoja ja metallinoutoa. Tala on kyllä sellanen koira mitä voi vaan toivoa, uskomaton työmotivaatio ja aina hymy huulilla Sen kanssa on niin ihana tehdä, kun siitä näkee, että se yrittää täysillä koko ajan ja nauttii samalla, ihana koira kertakaikkiaan!! Hannalta saatiin tosi hyvää palautetta ja ehdotus, että alottaisimme voittaja-kisauran ensi kuussa, eiköhän se onnistu! Jaton kanssa oli hieman ongelmia, taisi pikkupoika olla jo aika väsynyt rankasta päivästä... Opeteltiin seuraamisia niin, että mulla on kädet normaalilla paikalla, aiemminhan mulla on ollut lantion tasolla. Jatolle tuntu olevan aika hankalaa ja näitä sitten opettelemme tällä viikolla reilusti lisää. Hyppykään ei oikein toiminut, mutta jäävät liikkeet olikin sitten mahtavia, näkee mitä ollaan treenattu  Täytyy kiinnittää huomiota siihen, ettei tehdä Jaton kanssa liikaa, ettei motivaatio kärsi väsymyksen takia...

Kaiken kaikkiaan meillä oli aivan mahtava päivä! Ei paljon parempia koiria voisi saada! Tällä viikolla sitten treenataan hulluna, kun on lämpimät kelit, ihanaa!!

Minut ja Tala siis valittiin meidän seuran tokotulokkaiksi, hienoa saada tunnustusta vielä näin jälkikäteenkin   Kuvassa olemme Talan kanssa ensimmäisessä kokeessamme maaliskuussa 2009 josta saimme ykköstuloksen!

Välillä jo taas päästin treenaamaankin, mutta nyt taas pakkaset paukkuu, joten olemme turvautuneet pieniin sisätreeneihin. Metallikapula alkaa olla jo oikeinkin kiva juttu, molemmille pojille! Käytiin Helmisen Hannan treeneissä pitkästä aikaa ja lauantaina pääsemme taas vastaanottamaan Hannan oppeja. Agilityssä sama homma jatkuu, molemmat pojat on ihan mahtavia, itse kun vielä oppisin tuon ohjaamisen jalon taidon...  Kotielämä sujuu mallikkaasti molempien kanssa, ei mitään valittamista! Meneekö meillä nyt vähän liiankin hyvin?

Viikonloppuna olin sitten Suomen Eläinkoulutuskeskuksella koulussa ja täytyy sanoa, että nyt löytyi se minun juttu! Kyllä oli ihanaa, että sai luvan kanssa puhua koko ajan koirista, eikä ketään alkanut tympimään  Nyt sitten pitäisi tehdä tehtäviä ja seuraavan kerran kouluun helmikuun loppupuolella, jolloin otan jomman kumman pojista mukaan käytännön tunneille  Kiitos Hannalle, Maille, Pinjalle, Jedille ja Pojulle yöpaikasta ja seurasta! Ensi kuussa nähdään!

Laitetaan vielä uusimpia kuvia pojista

Niin ne sitten lähtivät, siis Talan kivekset  Leikkaus meni hyvin ja toipuminenkin on ollut yllättävän kivutonta! Kauluri on pikkasen häirinnyt elämää, mutta ei tuota näytä haittaavan enää seiniin törmäilyt  Pieniä muutoksia on jo havaittavissa, Tala on paljon läheisyydenkipeämpi, se tykkää olla lähellä hoidettavana  Ja erittäin mukavana yllätyksenä se on saanut korvansa takaisin lenkillä! Se oikeastikin kuulee, kun sanon sen nimen ja kääntyy joka kerta luokseni ottamaan nappulan, uskomatonta, tuota se ei ole tehnyt 2 vuoteen! Ihana koira!!

Jato oli hoidossa vanhemmillani ensimmäiset kaksi yötä, tosin kävin hakemassa sen lauantaiaamuna agilitytreeneihin, jotka meni yllätys yllätys taas hienosti, tuo koira ei oikein enää osaa yllättää mua hienoudellaan, se on joka kerta tasasesti huippuhyvä!! Joka tapauksessa äitini ihastui Jatoon ihan täysin, joka sekään ei isona yllätyksenä tullut, tosin yllätyksenä tuli se, että ne oli viettänyt helliä aamuhetkiä vierekkäin lattialla makoillen, meidän äiti, joka ei ennen edes pystynyt koskemaan koiraan käsillä  Jato on tollanen sydäntenvaltaaja  Taisipa eilen vanhempi siskonikin ihastua aika tavalla Jatoon, se kun on niin rauhallinen ja tottelee kaikkia käskyjä, siskon sanoja lainaten. Oli kyllä ihana saada Jato takaisin kotiin, ikävä oli kova, kaikilla! Oli todella näkemisen arvoista, kun pojat näki toisensa, Jato oli tosin hieman ihmeissään, mutta Tala oli innoissaan, kuin Anne jouluaattona

Tokoa ei päästy treenaamaan kovien pakkasten takia... Harmittaa kovasti, mutta onhan meillä vielä pari kuukautta aikaa hioa liikkeet kuntoon. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että Jaton saan varmaan valmiiksi, mutta Talan kanssa pitäis tehdä ihan hirveästi töitä, että saisin sen edes hyväksi... Alotan tammikuussa opinnot Suomen Eläinkoulutuskeskuksella, joten aikaa menee hyvin paljon myös siihen.

Ylihuomenna on jouluaatto ja tämän kuvan myötä toivotamme kaikille ystävillemme Hyvää Joulua ja Unelmien Täyteistä Uutta Vuotta!

Kyllä on outoa, kun talossa on vaan 2 koiraa  Jatolle tuli tosi pahana shokkina, että Mari vie Jiron kotiin, se vaan juoksi aidan vierustaa ja hyppi aitaa vasten, niin kauan, että käskin sen sisälle  Toinen oli varmaan ihan olettanut, että Jiro tuli meille pysyvästi... Tala sen sijaan on onnensa kukkuloilla, kun saa enemmän huomiota multa! Se on paljon enemmän mun lähellä ja nautiskelee rapsutteluista enemmän kuin ennen.

Jiron agilitytreenit meni ihan kivasti torstaina, se on kyllä ihan kelpo koira siihen lajiin! Minähän en tietenkään pysynyt perässä, kun tehtiin sellasta rataa, missä piti juosta ihan pirusti... Talan kanssa se rata oli paljon helpompi, kun se irtoaa niin hyvin. Ennen treenejä kerkesin ottaa Talan kanssa seuraamisia pitkästä aikaa ja hitto miten poika seurasi hyvin!! Mahtavaa! Liikkeestä istumiset meni puhtaasti, hienoa! Kaukoja otettiin ja kaikilla käskyillä teki työtä käskettyä, eteni hieman, mutta sillä oli virekin niin korkealla siinä vaiheessa, että en yhtään ihmettele. Ruutu olikin sitten taas haastava, sitä pitäis alkaa treenaamaan ihan urakalla, että saadaan se varmasti kuntoon. Hyppyestettä ei ollut, kun en jaksanut alkaa kaivamaan sitä kopista, en edes ole varma, että onko sitä maneesille tuotu lainkaan ja oma hyppy jäi autotalliin.

Ensi viikolla tehdään ainakin kaksi tokotreeniä molemmille pojille ja tiistaina agility Talalle ja sitten perjantaina Jato pääsee mummolaan hoitoon yöksi, kun Tala leikataan.

Jiro palailee ylihuomenna kotiinsa ja meille laskeutuu normaali arki  Ihan mukavaa oikeastaan, että pääsen keskittymään taas omiin poikiini ja tekemään niiden kanssa enemmän hommia, on meinaan jäänyt vähän vähiin toko, kun oon juossut poikien kanssa vähän väliä Laukaan agilitytreeneissä... Toisaalta taas ikävä varmaan on aika kova, kun Jiro muuttaa kotiinsa, niin hyvin se meidän laumaan sopisi  Onneksi se ei asu kaukana ja pääsen sitä näkemään edelleen usein, vähintään kerta viikkoon, toivottavasti!

On kyllä mennyt tosi hyvin, Jiro on mahtava tyyppi, naurattaa meitä ja antaa niin sulosia pusuja, että paha mieli jää siinä vaiheessa taka-alalle! Elämä kolmen kanssa on sujunut hyvin, tosin hihnalenkit on jäänyt hyvin vähiin, ainoastaan Laukaassa ollaan lenkkeilty treenien ohella. Eilen käytiin juoksemassa ja hemmetin hyvin kolme koiraa juoksi mun edellä  on ne taitavia! Kotioloissa Jiro on ollut aika tavalla helppo paketti, ainoa miinus siinä on tuo sen vahtiminen jota tapahtuu aika paljon sisätiloissa, mutta sitäkin on saatu kitkettyä pois vähän. On se vaan outoa katsoa, kun kolme noin pienin ikäeroin olevaa urosta on ihan parhaita ystäviä, jakaa lelut ja leikit ja syö luut vierekkäin, tosin Jaton pitää aina yrittää hallita tilannetta...

Agilityssä ollaan Talan kanssa edistytty tosi hyvin, kisaaminen toivon mukaan alotetaan heti alkuvuodesta, taukoa tietysti treenaamiseen tuo se Talan leikkaus joka on ensi viikon perjantaina. Pitää treenata paljon ykkösten ratoja ja toivoa, että ne menee hyvin, Tala kyllä tekee, kunhan minä osaan ohjata tarkasti ja nopeasti. Jaton kanssa ollaan agilityssä päästy käymään vaan pari kertaa, mutta se on osottautunut tosi hyväksi, se on TARKKA! Se tekee töitä tosi hyvin, mutta nopeudessa ei ole kehumista  Se on sellanen hengailija, äitin pikkupoika  Jiron treenit meni hyvin, ei olla päästy kun yksiin treeneihin, kun yskä yllätti sen. Jiro on tosi erilainen Talaan verrattuna, sitä pitää ohjata tosi tarkasti ja voimakkaasti, se tarttee tosi paljon vielä kokemusta, vähän sellanen häseltäjä vielä

Pitäisi ottaa pojista kuviakin ja laittaa tänne, Jatokin alkaa olla taas miehisemmän näkönen