Luvattoman pitkä tauko blogin kanssa... Siitä näkee, että kiirettä on pitänyt! Meillä on pitkästä aikaa nyt vapaa vkl, ei mitään leirejä eikä kisoja tai muutakaan hässäkkää

Poikien kanssa käytiin toukokuussa paimenessa, Jato yllätti hienolla työllään ja Tala taas oli sitä mieltä, että joku muu voisi hoitaa nuo hommat. Nyt syyskuussa mentiin sitten uudestaan ja olipa eri ääni kellossa, Jato oli edelleen hyvä mutta Tala oli loistava! Ehkä mun pitämä tiukempi kuri perusarjessa näkyi myös lampaiden kanssa  Ensi kesälle onkin sitten ostettu Talalle kaksi legiä JHD:n ja varattu myös yksi paimennusleiri taas.

Tokossa Talan kanssa ollaan junnattu samassa pisteessä... Kokeissa aina joku liike pääsee nollille ja kaukot on aina niin vaikeat. Toukokuussa oltiin Patchcoat-päivillä jossa saatiin Helmisen Hannalta koko vkl hienoja vinkkejä eteenpäin menemiseen. Heinäkuussa sitten aussie-leirillä päästiin uuden tuttavuuden koulutuksiin, Junton Tytti oli alku pelottavuuden jälkeen juuri passeli kouluttaja meille. Tietää tasan tarkkaan miten aussie toimii ja tietää miten mua koulutetaan  Tytiltä saatiin hyviä vinkkejä oikeastaan kaikkeen, mutta ennen kaikkea metalliin joka sujuukin paljo paremmin nykyään! Viime vkl vierähti sitten Junttojen syysleirillä, jossa opetettiin Talalle aivan uusi tyyli mennä maahan ja sitä kautta toivottavasti saadaan kaikkiin liikkeisiin varmuutta. Seuruun kontakti on parantunut huikeasti, kun olen muistanut Talaa kehua siitä. Tälle vuodelle käydään ainakin yksi koe vielä joka on 9.10. Laukaassa.

Jaton kanssa tokohommat ovat edenneet mahtavasti! Ollaan yhdessä löydetty aivan uusi into ja tapa treenata! Se on alkanut näyttää tosi hienoja piirteitä itsestään ja mun luottamus sitä kohtaan on kasvanut ainakin kilometrillä  Tänä vuonna meidän ei pitänyt käydä ollenkaan kokeissa, kun näytti siltä ettei hommat suju, mutta kesän treenien jälkeen uskalsin lähteä kokeilemaa ja ykköstuloshan sieltä tuli, aussie-rotumestaruuskokeessa toinen sija avoimessa 160 pisteellä  Hyppy meni nollille, kun jäi kattelemaan ympärilleen. Syyskuussa sitten käytiin kokeilemassa uudestaan Pieksämäellä onneamme ja taas ykköstulos 171,5 pistettä! Täytyy sanoa, että tuo koira hämmästyttää mut aina välillä! Nytkin naapurin Unu-aussiella on juoksut päällä ja Jaton eturauhanen kiusaa sen menoa mutta treeneihin se ei ole vaikuttanut mitenkään! Ensi viikolla mennään vielä kokeilemaan josko saataisi se viimeinen ykkönen koularia varten  Voittajan liikkeet ei ole vielä kasassa mutta hyvällä mallilla kuitenkin, ruutu on tosi hyvän näköinen ja Tytin neuvoilla tehty tunnarikin menee jo hienosti!

Agissa on ollut paljon taukoa kesän aikana molempien kanssa. On ollut leirejä, kouluttajan taukoa, mulla flunssaa, Jaton ontumista ja vaikka mitä. Kisoissa ei pahemmin olla käyty. Nyt sitten syksylle parit kisaviikonloput Jyväskylässä.

SM-kisatkin korkattiin Talan kanssa molemmissa lajeissa, tokossa oltiin edustamassa aussieyhdistystä ja agissa Laukaa tulokset ei päätä huimanneet mutta tuntui aika mahtavalta kisata yhdessä suomen parhaimpien kanssa ja huomata, että ei me nyt kuitenkaan ihan huonojakaan olla  Ensi vuonna olisi tavoitteena sitten kisata ainakin tokossa, jommalla kummalla koiralla

Koiratanssi alotettiin Talan kanssa nyt syksyllä ja se onkin Talalle aika passelia hommaa, saa vöyhöttää miten haluaa ja saa tehdä koko tunnin äitin kanssa kahestaan  Saa nähdä josko joskus käytäis näissäkin kisoissa, sen verran mallikkaasti on meidän ura lähtenyt käyntiin!

Tässä nyt olis varmaan aika kattavasti meidän kesän ohjelma, paljon muutakin sinne on mahtunut, mutta tässä nämä kisa- ja treeniasiat.

Eilen siis kisattiin Jyväskylän äitienpäiväkisoissa, tuomarina Minna Räsänen ja Tala teki niin uskomattoman hienoa työtä, etten olisi voinut edes kuvitella!  Ensimmäiseltä radalta tuli 10, yksi kielto, kun hienosti menneen keinun jälkeen häkellyin niin kovasti  ja sitten viimeinen rima tippui, kun kiljahdin siinä kohdalla. Yliaikaakin tuli, kun Tala kiersi sitä kieltämäänsä aitaa. Pitkästä aikaa me saatiin tulos, siis joku muu kuin nolla. Mulla on ollut ongelmana se, että jos tulee virhe niin lopetan ohjaamisen siihen. Nyt pystyin hienosti jatkamaan sitä! Toiselta radalta tuli sitten nollavoitto ja sertiähän sieltä pukkasi!!!   Rata oli tosi hieno, eikä ollenkaan sellainen nolla mitä meillä on aiemmin ollut, siis läheltäpiti-nolla. Kaikki käännökset meni juuri niin kuin piti, Tala irtosi keinulle ja suoritti sen melkein kokonaan itsenäisesti! Uskomaton Tala-Nalle! Kontaktit otti hyvin, tosin puomilla pikkasen himmasi vauhtia. Tulosta sitten jännättiin, en ollut varma, että mikä tulos olisi hyvä, kun en ihan vielä olisi kolmosiin halunnut nousta. Serti-yllätys kuitenkin oli aika miellyttävä, enkä pysynyt kyllä hetkeäkään paikallani puoleen tuntiin, kun kävelin edestakaisin ja hymyilin  Voi että olen tyytyväinen ihanaan koiraani ja itseeni!

Jaton kanssa kisasimme myös. Ekalta radalta 10 ja yliaikaa ja toiselta hyl. Sellasta koavn luoka säheltämistä nuo radat oli, kun yritin vielä viimesillä voimillani Talan ratojen jälkeen ohjata kokematonta koiraa. Jato-raukka joutui tyytymään mun voimien rippeisiin  Ensi kerralla vedetän sitten täysillä!

Launtaina me oltiin Jaton kanssa Tampereen näyttelyssä ja sieltä ERI1 ja SA, meidän ensimmäinen SA  Paras uros kehässä ei pärjätty, vaan jäätiin 5. Hällä väliä, kun Jato esiintyi niin kauniisti ja oli tosi kärsivällinen!

Nyt sitten olisi mietittävä, että milloin aloitamme Talan kanssa kolmosissa kisaamisen... Ensimmäinen ajatus oli, että pidämme taukoa. Mutta kun illalla mietin asiaa (nälkä kasvaa syödessä) niin mieli tekisi startata jo Jyväskylän iltakisoissa parin viikon päästä

No ehkä vähän uskaltaa, jos kerran kaverikin menee...

Ei, ei, ei...tässä on jotain outoa, noi kelluu päälle ja kaikkea!!

LUUSERI!!!

Uskalla, jos ihan varovasti kokeilen, ihan varmaan uskallan!

Mites nyt suu pannaan jäänpalanen, kun oot ihan yksin mun kanssa, hähää!

Nam, nam, nam...

http://www.youtube.com/watch?v=2xo6YiN__fI