keskiviikko, 20. kesäkuu 2012

Kesä tuli!

Nyt kun olen sairaslomalla (poskiontelontulehdus) on aikaa kirjottaa blogiin :)

Toukokuussa käytiin Talan kanssa tammikuun jälkeen eka kertaa kokeessa Kokkolassa. Fiilis oli taas inhottava, kun heti meidän mennessä kehään Talan vire laski olemattomaan ja se ei ollut yhtään oma itsensä. Allan Aula kuitenkin antoi hienoja pisteitä vaikkei ihan niitä oltais ansaitukkaan. Loppupisteet olivat 249, jotka ovat meidän korkeimmat pisteet. Paikkamakuu meni hyvin, nousi istumaan kun pääsin viereen. Seuraaminen oli aivan kamalaa haahuilua... Istumisessa haukahti, luoksetulossa kaksi käskyä maahan. Ruutun meni hienosti mutta varasti sieltä liikkurin käskystä. Hyppynouto oli hieno, samoiten metalli. Tunnari meni sitten nollille, en tiiä mikä Talalle sitten tuli, oliko sade ja tuuli sekottanut hajut muihin kapuloihin jo siinä vaiheessa... Kaukot oli sitten se meidän riemuvoitto! Tala teki kaikki vaihdot hienosti ja ei liikkunut kun noin 15 cm eteenpäin :) Fiilis oli kuitenkin aika matalalla sen vireen vuoksi ja päätä vaivasi ajatukset, että mitä minä pystyn tekemään?

Kesäkuun 14. päivä sitten mentiin Pieksämäelle kokeeseen missä tuomarina oli Salme Mujunen. Kovin paljoa en odottanut, koska tiesin, että Salme ei kovin löysä tuomari ole. Paikkamakuu meni hienosti, yksi pieni piippaus 15 sekuntia ennen ajanloppua. Yksilöliikkeisiin otin Tala suoraan austosta, ajattelin, että sillä saadaan virettä pidettyä korkealla! Ja niinhän se pysyi :D Seuraamisessa tuli useampi haukahdus ja vinkumista, istumisessa taas se haukahdus. Luoksetulossa seisomiseen kaksi käskyä, maahan meni hyvin. Ruutuun meni tosi hienosti, tosin karkasi taas, nyt jo ennen liikkurin käskyä. Hyppynouto oli hieno, olisi saanut olla vähän ripeämpi. Metalli oli taas vähän nihkeä. Tunnari onnistui tällä kertaa tosi hienosti! Mutta kaukoissa sitten vire laski taas ja Tala tuli eteenpäin oman mittansa. Salme tuntui tykkäävän meistä, koska me saatiin yllättävän paljon pisteitä :) Loppupisteet oli 244, ei huono ollenkaan!

Nyt sitten keskitytään siihen, että löydän sen oikean vireen, sen joka näkyy aina kun treenataan! Ja kaukot otetaan syyniin, pitelen takajalkaa paikallaan niin kauan ennen kuin Tala sen hoksaa, oikeasti.

Agin SM:ssä käytiin tekemässä kaksi hylättyä, ensin perjantain agiradalla ja sitten lauantain joukkuekisassa. Harmittaa ihan tosi paljon, koska lauantain rata oli helppo ja tulos olisi pitänyt saada... Nyt pitää alkaa keskittymään oikeasti suorituksiin, eikä vaan rallatella!

Jaton kanssa ei olla kisattu. Tokokokeeseen mennään toivon mukaan elokuussa, riippuu siitä, että kerkeänkö saada sen valmiiksi siihen mennessä. Agikisoja ei ole lähettyvillä ollut ja en viitsi lähteä kovin kauas. Kunhan kesä etenee ja saan tietää vähän enemmän noita muita menoja niin sitten katsotaan jotkut  mukavat kisat :)

Talan kanssa elämä on ollut taas vähän hankalaa... Ukkonen on saapunut, samoin ötökät, jotka stressaa Talaa näköjään enemmän tänä kesänä kuin aikaisempina. On niin inhottavaa katsoa, kun toisella on hätä muttet voi auttaa mitenkään, vain olemalla lähellä. Myös murinajutut on nostaneet päätään taas... Ihan yksinkertaisen pyynnön ja palautteen takia Tala keksi alkaa murisemaan minulle. Tiedän jo, että siihen on turha alkaa nousemaan vastaan, koska Tala vaan yltyy siitä. Otinkin sen sitten syliotteeseen sohvalle. Siinä se tärisi ja murisi ja minä pidin kiinni rauhallisesti. Kymmenen minuuttia siihen taisi mennä, kun tilanne rauhottui ja pystyin päästämään irti. Tala makasi hetken siinä vieressä ja sitten nousi niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Nämä asiat on aina niin inhottavia... En ikinä uskoisi, että Tala purisi noissa tilanteissa minua, jos vaan käyttäydyn rauhallisesti. Voitosta en sitten voi sanoa samaa ja sitähän sitten Tala pääsee käyttämään hyväksi :( On niin hankalaa, kun pitäisi opettaa ihminen joka ei ole ollut eläinten kanssa tekemisissä, olemaa niiden kanssa oikein. Onhan se jo oppinut paljon, mutta en vaan haluaisi ottaa sitä riskiä, että joku päivä oikeasti sattuu... Katsotaan mitä aika tuo tullessaan eteemme.

Jaton kanssa pitäisi miettiä kastrointia. Olisi niin paljon helpompaa harrastaa, kun sen ajatukset ei pyörisi milloin minkäkin ympärillä. Toinen vaihtoehto olisi tulpat sieraimiin, ettei hajut tulisi nenään :D :D En vaan millään haluaisi vielä kastroida sitä, vaikka me ehkä saataisiin sen eturauhasjuttujen takia todistus näyttelyihin, niin silti uskon, että ne asiat vaikuttaa tuomariin vaikkei pitäisi. Olis niin mukava kuitenkin käydä vielä näyttelyissä!

Saas nähdä mitä asioiden kanssa tapahtuu, sen tiedän, että nyt on kesä ja me nautitaan elämästämme niin paljon kuin vain voimme :)

torstai, 1. maaliskuu 2012

Olemme elossa :)

Vaikka hiljaiseloa on ollut blogin puolella niin olemme kuitenkin elossa ja tapahtumiakin on ollut!

Erinäisiä näyttelyitä, tokokokeita ja agikisoja käyty ja treenattu välillä ahkerasti ja välillä vähän vähemmän ahkerasti ja pidetty Talaa ja Jatoa ihan kotikoirina lenkkeilytunnelmissa. Talalle tuo on passannut ihan hyvin mutta tuo sininen nuori ystävämme on ollut hieman eri mieltä...se tuntuu tarvitsevan aika paljon tekemistä ja pään vaivaa.

Tokossa ollaan treenattu Talan kanssa kehään menoa, kontaktin ylläpitoa seuruussa ja kaukoja. Joitain EVL:n liikkeitäkin ollaan treenailtu, lähinnä zetaa, kun se on musta niin mukava :) Myös merkiltä ruutuun menoa ja ohjattua tehdään jonkin verran. Jaton kanssa ollaan tehty voittajan hommia, tunnari on nyt hyvällä mallilla, muut noudot on hienoja, ruutu on vielä hieman hukassa ja kaukot tehdään edelleen ulkona aika läheltä, kerran ollaan tehty kokeenomaisesti ja kympin arvoisesti meni! Seuruun kanssa yritetään saada sitä kestoa, kun se tuntuu olevan vaikeaa Jatolle, hiljaa hyvää tulee ;)

Agissa meillä oli n. 5 kk:n tauko, kun pojilla oli kropat jumissa ja meille tuli seuran vaihtokin vuoden vaihteeseen. Eilen oltiin ensimmäistä kertaa treenamassa uudessa seurassa ja koska muita meidän ryhmästä ei saapunut niin treenasin Jatonkin Talan ryhmässä. Molemmat oli hyviä, treenitauko näkyy innokkuudessa ja pienessä säheltämisessä mutta hienoja kontakteja, Talalta hieno keinu ja molemmilla hienot kepit, varsinkin Talan kanssa aika tosi vaikea kepeille meno yllätti mut taas kerran positiivisesti <3 On ne uskomattomia koiria!

Jaton syntymäpäivänä oltiin Jaton kanssa oman (uuden) seuran ensimmäisissä kisoissa ja ekalta radalta napattiin nolla, 3. sija ja toinen LUVA! Tuli aika yllätyksenä, kun tuota treenitaukoa oli niin paljon pohjalla mutta ilmeisesti mun tappomeiningillä oli osuutta asiaan :D Iltaa sitten vietettiin pienen tokotreenin, metsälenkin ja hienojen kakkujen parissa :)

Nyt sitten alkaa kunnon treenikausi, ma Jaton agitreenit, ke Talan agitreenit ja tarkoituksena olisi aina treenata Tala ma ennen Jaton treeniä ja Jato ke ennen Talan treeniä. Panostetaan taas pitkästä aikaa agilityyn, kun oli niin pitkä tauko. Katsotaan miten poikien kropat kestää ja mennään sen mukaan. Joku kokenut ihminen on sanonut, että yksi kerta viikkoon olisi sopiva määrä agilityä joten isoja treenejä ei tehdä kahta kertaa viikossa, on se sen verran raskasta hommaa koirille!

lauantai, 1. lokakuu 2011

Mistä sitä alottaisi...

Luvattoman pitkä tauko blogin kanssa... Siitä näkee, että kiirettä on pitänyt! Meillä on pitkästä aikaa nyt vapaa vkl, ei mitään leirejä eikä kisoja tai muutakaan hässäkkää

Poikien kanssa käytiin toukokuussa paimenessa, Jato yllätti hienolla työllään ja Tala taas oli sitä mieltä, että joku muu voisi hoitaa nuo hommat. Nyt syyskuussa mentiin sitten uudestaan ja olipa eri ääni kellossa, Jato oli edelleen hyvä mutta Tala oli loistava! Ehkä mun pitämä tiukempi kuri perusarjessa näkyi myös lampaiden kanssa  Ensi kesälle onkin sitten ostettu Talalle kaksi legiä JHD:n ja varattu myös yksi paimennusleiri taas.

Tokossa Talan kanssa ollaan junnattu samassa pisteessä... Kokeissa aina joku liike pääsee nollille ja kaukot on aina niin vaikeat. Toukokuussa oltiin Patchcoat-päivillä jossa saatiin Helmisen Hannalta koko vkl hienoja vinkkejä eteenpäin menemiseen. Heinäkuussa sitten aussie-leirillä päästiin uuden tuttavuuden koulutuksiin, Junton Tytti oli alku pelottavuuden jälkeen juuri passeli kouluttaja meille. Tietää tasan tarkkaan miten aussie toimii ja tietää miten mua koulutetaan  Tytiltä saatiin hyviä vinkkejä oikeastaan kaikkeen, mutta ennen kaikkea metalliin joka sujuukin paljo paremmin nykyään! Viime vkl vierähti sitten Junttojen syysleirillä, jossa opetettiin Talalle aivan uusi tyyli mennä maahan ja sitä kautta toivottavasti saadaan kaikkiin liikkeisiin varmuutta. Seuruun kontakti on parantunut huikeasti, kun olen muistanut Talaa kehua siitä. Tälle vuodelle käydään ainakin yksi koe vielä joka on 9.10. Laukaassa.

Jaton kanssa tokohommat ovat edenneet mahtavasti! Ollaan yhdessä löydetty aivan uusi into ja tapa treenata! Se on alkanut näyttää tosi hienoja piirteitä itsestään ja mun luottamus sitä kohtaan on kasvanut ainakin kilometrillä  Tänä vuonna meidän ei pitänyt käydä ollenkaan kokeissa, kun näytti siltä ettei hommat suju, mutta kesän treenien jälkeen uskalsin lähteä kokeilemaa ja ykköstuloshan sieltä tuli, aussie-rotumestaruuskokeessa toinen sija avoimessa 160 pisteellä  Hyppy meni nollille, kun jäi kattelemaan ympärilleen. Syyskuussa sitten käytiin kokeilemassa uudestaan Pieksämäellä onneamme ja taas ykköstulos 171,5 pistettä! Täytyy sanoa, että tuo koira hämmästyttää mut aina välillä! Nytkin naapurin Unu-aussiella on juoksut päällä ja Jaton eturauhanen kiusaa sen menoa mutta treeneihin se ei ole vaikuttanut mitenkään! Ensi viikolla mennään vielä kokeilemaan josko saataisi se viimeinen ykkönen koularia varten  Voittajan liikkeet ei ole vielä kasassa mutta hyvällä mallilla kuitenkin, ruutu on tosi hyvän näköinen ja Tytin neuvoilla tehty tunnarikin menee jo hienosti!

Agissa on ollut paljon taukoa kesän aikana molempien kanssa. On ollut leirejä, kouluttajan taukoa, mulla flunssaa, Jaton ontumista ja vaikka mitä. Kisoissa ei pahemmin olla käyty. Nyt sitten syksylle parit kisaviikonloput Jyväskylässä.

SM-kisatkin korkattiin Talan kanssa molemmissa lajeissa, tokossa oltiin edustamassa aussieyhdistystä ja agissa Laukaa tulokset ei päätä huimanneet mutta tuntui aika mahtavalta kisata yhdessä suomen parhaimpien kanssa ja huomata, että ei me nyt kuitenkaan ihan huonojakaan olla  Ensi vuonna olisi tavoitteena sitten kisata ainakin tokossa, jommalla kummalla koiralla

Koiratanssi alotettiin Talan kanssa nyt syksyllä ja se onkin Talalle aika passelia hommaa, saa vöyhöttää miten haluaa ja saa tehdä koko tunnin äitin kanssa kahestaan  Saa nähdä josko joskus käytäis näissäkin kisoissa, sen verran mallikkaasti on meidän ura lähtenyt käyntiin!

Tässä nyt olis varmaan aika kattavasti meidän kesän ohjelma, paljon muutakin sinne on mahtunut, mutta tässä nämä kisa- ja treeniasiat.

maanantai, 9. toukokuu 2011

Me ollaan kolmosissa!!

Eilen siis kisattiin Jyväskylän äitienpäiväkisoissa, tuomarina Minna Räsänen ja Tala teki niin uskomattoman hienoa työtä, etten olisi voinut edes kuvitella!  Ensimmäiseltä radalta tuli 10, yksi kielto, kun hienosti menneen keinun jälkeen häkellyin niin kovasti  ja sitten viimeinen rima tippui, kun kiljahdin siinä kohdalla. Yliaikaakin tuli, kun Tala kiersi sitä kieltämäänsä aitaa. Pitkästä aikaa me saatiin tulos, siis joku muu kuin nolla. Mulla on ollut ongelmana se, että jos tulee virhe niin lopetan ohjaamisen siihen. Nyt pystyin hienosti jatkamaan sitä! Toiselta radalta tuli sitten nollavoitto ja sertiähän sieltä pukkasi!!!   Rata oli tosi hieno, eikä ollenkaan sellainen nolla mitä meillä on aiemmin ollut, siis läheltäpiti-nolla. Kaikki käännökset meni juuri niin kuin piti, Tala irtosi keinulle ja suoritti sen melkein kokonaan itsenäisesti! Uskomaton Tala-Nalle! Kontaktit otti hyvin, tosin puomilla pikkasen himmasi vauhtia. Tulosta sitten jännättiin, en ollut varma, että mikä tulos olisi hyvä, kun en ihan vielä olisi kolmosiin halunnut nousta. Serti-yllätys kuitenkin oli aika miellyttävä, enkä pysynyt kyllä hetkeäkään paikallani puoleen tuntiin, kun kävelin edestakaisin ja hymyilin  Voi että olen tyytyväinen ihanaan koiraani ja itseeni!

Jaton kanssa kisasimme myös. Ekalta radalta 10 ja yliaikaa ja toiselta hyl. Sellasta koavn luoka säheltämistä nuo radat oli, kun yritin vielä viimesillä voimillani Talan ratojen jälkeen ohjata kokematonta koiraa. Jato-raukka joutui tyytymään mun voimien rippeisiin  Ensi kerralla vedetän sitten täysillä!

Launtaina me oltiin Jaton kanssa Tampereen näyttelyssä ja sieltä ERI1 ja SA, meidän ensimmäinen SA  Paras uros kehässä ei pärjätty, vaan jäätiin 5. Hällä väliä, kun Jato esiintyi niin kauniisti ja oli tosi kärsivällinen!

Nyt sitten olisi mietittävä, että milloin aloitamme Talan kanssa kolmosissa kisaamisen... Ensimmäinen ajatus oli, että pidämme taukoa. Mutta kun illalla mietin asiaa (nälkä kasvaa syödessä) niin mieli tekisi startata jo Jyväskylän iltakisoissa parin viikon päästä

maanantai, 25. huhtikuu 2011

Pääsiäinen

Uskaltaako tuonne muka mennä?

No ehkä vähän uskaltaa, jos kerran kaverikin menee...

Ei, ei, ei...tässä on jotain outoa, noi kelluu päälle ja kaikkea!!

LUUSERI!!!

Nyt kun se ei kato...

Uskalla, jos ihan varovasti kokeilen, ihan varmaan uskallan!

Mites nyt suu pannaan jäänpalanen, kun oot ihan yksin mun kanssa, hähää!

Nam, nam, nam...